Siivoojille ja esihenkilöille suunnattu kysely nosti esille monia siivoustyön kuormittavia ja sitä haittaavia tekijöitä. Vastausten mukaan opastusta tarvitaan lisää.
Kun googlaa kuvahaun sanoilla ”hyvä ergonomia”, saa tuloksena kuvia työpöydän ääressä istuvasta työntekijästä. Kuvat ohjeistavat säätämään työpöydän, työtuolin ja tietokoneen näytön ergonomisesti oikein. Nämä ovat hyödyllisiä tietoja toimistotyön tekijälle, olkoonpa hänen työpisteensä omassa työhuoneessa tai monitilatoimistossa. Toimistotyöntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työasentoonsa, mutta millaisia ovat siivoojan työpisteet ergonomian näkökulmasta?
Siivoojaa voidaan kutsua hyvällä syyllä monitilatyöntekijäksi. Työpisteet vaihtuvat useita kertoja päivässä, eikä siivooja itse pysty vaikuttamaan työympäristönsä ergonomiaan. Työympäristö vaikuttaa kuitenkin merkittävästi myös siivoustyön ergonomiaan. Työympäristötekijöitä ovat mm. tilojen ja pintamateriaalien kunto, kalustus, tilojen siisteys ja järjestys, ilmastointi sekä jätehuolto.
ErgoClean-hankkeessa tehdyissä kyselyissä selvitettiin mm. siivoojien ja esihenkilöiden kokemuksia siivousta haittaavista tekijöistä. Kyselyihin vastasi siivoojia ja esihenkilöitä Suomesta, Virosta, Unkarista ja Hollannista.
Vastaajat raportoivat varsin yksimielisesti siivousta haittaavia tekijöitä (kuva 1). Eniten siivousta haittasivat lattialla ja tasoilla olevat tavarat. Noin 70 % vastaajista oli kokenut tavaramäärän estävän tehokkaan siivoustyön. Monet kokivat työtä haittaaviksi myös kalusteiden suuren määrän ja niiden hankalan sijoittelun sekä tilan käyttötarkoitukseen ja kulutukseen sopimattomat lattiamateriaalit ja niiden kuluneisuuden. Noin joka kolmas vastaaja oli kokenut ongelmalliseksi asiakkaan käyttäytymisen tai välinpitämättömän asenteen siivoukseen.
Suomessa esihenkilöt raportoivat muita maita useammin siivousta haittaavia tekijöitä.
Kuva 1. Prosentuaaliset osuudet kaikista kyselyihin vastanneista, jotka raportoivat erilaisia siivousta haittaavia ja ergonomiaa heikentäviä tekijöitä.
Vastaajien mukaan työnantajat pyrkivät parantamaan työympäristön turvallisuutta, mutta se ei yksin riitä. Siivous on usein ulkoistettu palvelu, joten turvallisuuden ja ergonomian parantamisessa tarvitaan yhteistyötä asiakasorganisaation ja mahdollisesti myös muiden ulkoistettujen palvelujen tuottajien kanssa. Kyselyjen tulosten mukaan joka viides vastaaja oli kokenut, että yhteistyö kiinteistöhuollon kanssa oli huonoa. Suomessa tilanne nähtiin kuitenkin paremmaksi.
Tuki- ja liikuntaelinoireet siivoustyössä
Tiedämme, että tuki- ja liikuntaelinoireet ovat siivoojilla yleisiä. Kyselyyn vastanneet siivoojat raportoivat kipukokemuksia etenkin alaselässä, hartioissa ja niskassa (kuva 2). Yli puolet vastaajista koki kipuja näillä kehon alueilla. Kiputuntemuksia oli enemmän iäkkäämmillä vastaajilla.
Suomen vastaukset mukailivat kaikkien vastausten keskiarvoja, mutta muiden paitsi yläselän osalta prosenttiluvut olivat suurempia. Tämä voi johtua siitä, että kyselyyn vastanneiden suomalaisten siivoojien keski-ikä oli muita maita korkeampi.
Kuva 2. Koettu kipu kehon eri osissa.
EU:n Healthy Workplaces Lighten the Load -kampanja listaa potentiaaliset riskitekijät tuki- ja liikuntaelinoireiden syntymiseen. Näitä ovat biomekaaniset ja työympäristöön liittyvät tekijät sekä organisatoriset, psykososiaaliset ja yksilöön liittyvät tekijät.
Biomekaaniset ja työympäristöön liittyvät tekijät kattavat mm. kantamisen, nostamisen sekä huonojen ja staattisten työasentojen aiheuttaman kuormituksen, joita siivoustyössäkin esiintyy. Organisatorisia kuormitustekijöitä ovat mm. kiire, pitkät työpäivät, yksitoikkoinen työ sekä taukojen puute. Psykososiaalista kuormitusta voi syntyä, jos työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työkuormitukseen ovat vähäiset, työ on henkisesti kuormittavaa tai jos tukea ei saada työkavereilta ja esihenkilöltä. Oireiden syntyminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat mm. henkilön ikä, fyysinen suorituskyky, terveydentila ja paino.
Kyselyjen mukaan 70 % siivoojista koki työnsä fyysisesti kuormittavaksi ja 70 % esihenkilöistä psyykkisesti kuormittavaksi (kuva 3). Suomen osalta siivoojavastaajat kokivat fyysisen ja henkisen kuormittavuuden keskimääräistä suuremmaksi. Esihenkilöiden osalta tilanne oli päinvastainen.
Kuva 3. Siivoojien ja esihenkilöiden kokemukset työn fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta.
Siivoustyön fyysiseen kuormitukseen vaikutetaan mm. työväline- ja menetelmävalinnoilla. Ratkaisevaa on, osaako siivooja valita eri tilanteissa parhaan mahdollisen työvälineen ja -menetelmän. Ammattiosaamisella ja työpaikalla tapahtuvalla opastuksella on iso merkitys.
Siivoojat olivat tyytyväisimpiä siivousvälineiden käytön opastukseen (kuva 4). 60 % vastaajista koki saaneensa siihen riittävästi ohjeita ja opastusta. Taukojen ja mikrotaukojen merkityksen opastus ei kyselyn mukaan ole riittävää. Huolestuttavaa on myös tulos, jonka mukaan joka viides siivooja ei ollut saanut riittävästi opastusta minkään kysytyn aiheen osalta. Suomessa tilanne koettiin tätäkin heikommaksi, sillä joka neljäs siivooja raportoi opastuksen puutteesta.
Kuva 4. Siivoojien kokemus ergonomiaan liittyvän opastuksen riittävyydestä työpaikalla.
Kokemukset työstä ja psykososiaalisesta kuormituksesta
Millaisena siivoojat ja esihenkilöt kokevat oman työnsä? Vastausten mukaan ihan hyvänä työnä. 93 % siivoojista ja 97 % esihenkilöistä piti työtään merkityksellisenä. 54 % siivoojista ja 75 % esihenkilöistä on aina tai usein innostunut työstään.
Suomen vastaukset eivät eronneet kaikkien vastaajien keskiarvoista ja luvut sekä siivoojien että esihenkilöiden osalta ylittävät hieman Työolobarometrin tulokset vuodelta 2021 (kuva 5).
Kuva 5. Työn merkityksellisyys kyselyyn Suomessa vastanneiden ja Työolobarometrin 2021 mukaan.
Omaa työtä pidettiin monipuolisena ja vaihtelevana (siivoojat 61 % / esihenkilöt 89 %) sekä itsenäisenä (81 % / 82 %), jossa tukea saa niin työkavereilta (77 % / 84 %) kuin esihenkilöltä (75 % / 75 %). Vastaajien mukaan tietoa jaetaan työpaikalla melko avoimesti (59 % / 71 %). Henkilöstön tasapuolisessa kohtelussa on kehitettävää, sillä vain 57 % siivoojista ja 68 % esihenkilöistä koki kohtelun tasapuoliseksi. Yli puolet vastaajista oli luottavaisia, että työpaikka säilyy (63 % / 70 %).
Kyselyjen mukaan esihenkilöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat siivoojia paremmat. Joka kolmas siivooja koki, ettei hän voi vaikuttaa työtehtäviensä sisältöön lainkaan, esihenkilöistä vain 6 %. Työntekopaikkaan ei voinut vaikuttaa lainkaan 39 % siivoojista ja 20 % esihenkilöistä.
Kiireen kokemuksia
Kyselyillä selvitettiin myös siivoojien ja esihenkilöiden kokemaa kiirettä työssä sekä toisaalta mahdollisuuksia vaikuttaa siihen. Noin joka toinen siivooja ja esihenkilö koki kiirettä päivittäin tai viikoittain. Positiivista on, että suurin osa vastaajista katsoi voivansa vaikuttaa työtahtiin ainakin jossain määrin (kuva 6).
Suomessa sekä siivoojat että esihenkilöt raportoivat kiireen kokemuksia enemmän kuin kaikki vastaajat keskimäärin. Niiden siivoojien ja esihenkilöiden osuus, jotka vastasivat voivansa vaikuttaa paljon tai melko paljon omaan työtahtiinsa, oli Suomessa hieman keskimääräistä vähäisempää.
Suomen osalta siivoojien kiireen kokemukset ovat hyvin lähellä Työolobarometriin 2021 vastanneiden työntekijöiden kokemuksia. Päivittäisiä kiireen kokemuksia oli yhtä paljon, 31 %. Viikoittaisia kiireen kokemuksia raportoi 36 % siivoojista ja 32 % työntekijöistä.
32 % kyselyyn vastanneista siivouspalvelun esihenkilöistä Suomessa raportoi kiireen kokemuksia päivittäin ja 44 % viikoittain. Vastaavat luvut Työolobarometriin vastanneiden alempien toimihenkilöiden osalta olivat 32 % ja 36 %.
Kuva 6. Siivoojien ja esihenkilöiden kokemukset kiireestä työssä ja vaikutusmahdollisuuksista työtahtiin.
Kyselyjen tuloksia hyödynnetään ErgoClean-hankkeessa tuotettavien opastusmateriaalien sisältöjen suunnittelussa. Tavoitteena on laatia aineistoja siivoustyön ergonomiaopastukseen ja yleisimpien ammattitautien ja tapaturmien ehkäisyyn.
Kyselyt toteutettiin marraskuussa 2022 samanlaisina Suomessa, Virossa, Hollannissa ja Unkarissa. Kyselyt lähetettiin 10 organisaatioon jokaisessa maassa. Kyselyihin vastasi yhteensä 267 siivoojaa ja 147 esihenkilöä. Suomalaisia siivoojakyselyyn vastaajia oli 115 ja esihenkilökyselyyn vastaajia 25.
Kiitos kaikille vastaajille!
Kirjoittaja Tarja Valkosalo
Julkaistu 11.1.2023
Read the main survey results in English here.
ErgoClean, Cleaning ergonomics – to prevent occupational diseases and accidents -hankkeen keskeisenä tavoitteena on tuottaa opastusmateriaalia parantamaan siivoustyön ergonomiaa kokonaisvaltaisesti sekä ehkäisemään siivoojien työtapaturmia ja ammattitauteja.
